Kliseistä on lupaukset jotka kaikuvat onttona seinillä

Sanahelinää vaan ympärillä

Katson sua pitkään enkä enää ymmärrä sanaakaan mitä sanot

Pysyn paikallani enkä sano mitään, en mitään

Tästäkö se loppuu, kun katson sua en näe sitä enää

Kummajaisia vaan, kipua vaan, sanoja vaan

Ei raha, ei tavara, korvaa sitä mikä on mennyt

En voi ymmärtää mikä meni vikaan, kuinka voi pilata jotain täydellistä

Täydellistä meille

Ihmettelenpä vaan kuinka tämän koskaan saa kasaan

Niin turhaa,niin turhaa