En olekaan arvoton ja näkymätön varjo

Joka pimeydessä huomaamattomasti kulkee

Varoen sanojaan ja tekojaan jotka vääriksi tuomitaan

Katselin taivasta joka oli aina tumma ja painava

Maailman kauneus ei minulle näyttäytynyt

Eräänä päivänä näin pilkahduksen valonsäteestä

Luokseen se minua veti lumouksen lailla

Sisimpäni läikähti ja antoi aavistuksen toisenlaisesta maailmasta

Seurasin tuota pilkahdusta ja selkäni käänsin varjoille

Silloin näin sinisen taivaan ja linnut jotka siellä lentävät vapaana

Tässä maailmassa en ole kenenkään varjo

Vierelläsi kulkiessani minulla on oma varjo sinun rinnallasi